Meditaatiota pienille lapsille - kirjoittanut Annamária Kádár

Sisällysluettelo:

Meditaatiota pienille lapsille - kirjoittanut Annamária Kádár
Meditaatiota pienille lapsille - kirjoittanut Annamária Kádár
Anonim

Meditaation aikana hermomme rauhoittuvat, mielemme hiljenee, suljemme pois ulkomaailman, vain tämän ja nyt, ja vain huomaamme ongelmat ja annamme niiden mennä. Ja jos se toimii hyvin aikuisille, sillä voi varmasti olla sama myönteinen vaikutus lapsiin.

Ainoa kysymys on, kuinka aloittaa; kuinka esitellä lapsesi meditaation maailmaan. Hyvä uutinen on, että meditaatiota voi oppia, ja harjoittelun myötä siitä voi tulla itsestään selvä prosessi, johon voi vedota milloin tahansa, mikä tekee stressaavista tilanteista helpompia hallita.

Lasten tapauksessa se voi jopa auttaa heitä nukkumaan yöllä, ja sitä voidaan käyttää myös yliaktiivisissa tiloissa. Itse asiassa meditaation aikana asetamme itsemme toiseen maailmaan, luomme mielikuvitustamme käyttämällä satumaailmaa, luomme sisäisiä kuvia. Aivan kuten lapset luovat oman satumaailmansa mielikuvituksensa avulla. Toisin sanoen meditaatio on heille lähempänä kuin monet meistä luulevat.

shutterstock 374136676
shutterstock 374136676

Olemme kirjoittaneet meditaatiosatukirjoista aiemminkin, mutta nyt kiinnostuimme lähinnä käytännön tiedoista, joten käännyimme psykologi tri Annamária Kádárin puoleen, jonka suositus löytyy mainittujen satukirjojen kannesta.

Kádár Annamária

Dr. Kádár Annamária syntyi Marosvásárhelyssä. Hän suoritti tohtoriopinnot Eötvös Lóránd -yliopiston pedagogiikan ja psykologian tiedekunnassa kognitiivisen kehityksen ohjelmassa, ja samalla hän suoritti työ- ja organisaatiopsykologian ammattipätevyyden Budapestin teknillisessä yliopistossa. Hän jatkoi koulutustaan perheterapiassa sekä rentoutus- ja symboliterapian suuntauksissa.

Työskenteli koulupsykologina ja yliopiston apulaisprofessorina Sapientia Transylvanian Unkarin yliopistossa. Tällä hetkellä hän opettaa BabeBolyai-yliopiston Marosvásárhelyn sivuliikkeessä pääaineenaan lastentarha- ja perusopetuspedagogiikka. Lähde

Jos meillä ei ole meditaatiosatukirjaa, miten opetamme? Mistä löydämme materiaalia siihen?

Mietiskellessä ei muuta kuin keskittää mielensä yhteen tiettyyn asiaan. Itse asiassa tietoinen itsetutkiskelu, yhteen asiaan keskittyminen, kirjan lukeminen, tarinan kuunteleminen kehon rentoutuneessa tilassa ovat jossain määrin meditatiivisia toimintoja.

Minkä ikäisenä lasten tulisi aloittaa meditaation opettaminen/harjoittelu?

Esikoululainen osaa jo seurata ohjeita loppuun asti, voit aloittaa harjoittelun hänen kanssaan.

Onko meditaatiossa vasta-aiheita?

Ei mitään (lukuun ottamatta joitakin vakavia psykiatrisia tapauksia, esim. ei suositella psykoottisille).

Missä tapauksissa meditaatio voi auttaa lapsia?

Meditaation yleinen tavoite on löytää mielenrauhaa ja tyyneyttä, se auttaa lapsia kehittämään itsehillintää ja itsesääntelyä. Samalla meditaatio lisää itseluottamusta ja itsetuntoa, fyysistä itsetietoisuuttamme. Säännöllisesti (4-5 minuuttia päivässä) rentoutuvat voivat rentoutua vaikeissakin tilanteissa.

shutterstock 314692682
shutterstock 314692682

Onko "paras aika" meditoida? (aamu/päivä/ilta, ennen/ jälkeen syömisen jne.)

Jos lapsi on oppinut meditoimaan ja rentoutumaan, hän on hankkinut taidon, jota hän voi käyttää milloin tahansa myöhemmin elämässään bussia odotellessa ennen tärkeää kilpailua, hän voi rentoutua milloin tahansa, saada rentoon tilaan, kuuntele hänen sisäistä ääntään ja toimi sen mukaisesti. Sitä voidaan käyttää aamulla, keskipäivällä, illalla, milloin tahansa.

Mitä olosuhteet meidän tulisi luoda meditaatiolle? Onko olosuhteilla ollenkaan väliä?

On tärkeää, että lapsella ei ole ruumiillisia tarpeita (pissa, kakka, syöminen, juominen), mielellään sairaana. Paikan lämpötilan tulee olla miellyttävä, ei häiritsevä. Kun haluamme meditoida, on hyvä, jos kukaan tai mikään ei häiritse meitä. Lapsen tulee ottaa mukava asento, jossa hän meditoi, se voi olla istuva tai makuuasennossa. Makaamisen ongelmana on, että nukahdat helposti.

Meditoida voi paitsi kotona, myös ulkona luonnossa, pääasia, ettei kovat äänet tai eläimet häiritse. Voimme kuunnella musiikkia, mutta joitain se häiritsee, jotkut tarvitsevat hiljaisuutta tai luonnon ääniä. Meditaation harjoitteleminen on hyvä aloittaa kotona rauhallisissa olosuhteissa, mutta ne, jotka jo rentoutuvat ja meditoivat säännöllisesti, voivat meditoida myös meluisissa paikoissa.

Miten meidän pitäisi suhtautua "opetukseen"? Kuinka ohjata lapsi siihen?

Meditaatio on muuttunut tietoisuustila, jota ei voida luoda tahdolla. Se on kuin uni: mitä enemmän hän haluaa nukkua, sitä valppaammaksi hän tulee. Tie lasten luo on ehdottomasti leikin kautta. He eivät vielä osaa ottaa näitä tehtäviä vakavasti, älkäämme odottako sitä heiltä alussa. Olkoon hauskaa.

On tärkeää aloittaa siitä perusoletuksesta, että tämä ei ole yössä toimiva menetelmä, vaan vaatii paljon harjoittelua integroituakseen vanhemman ja lapsen arkeen, meidän on tehtävä se säännöllisesti saavuttaaksemme haluttu vaikutus.

Esimerkiksi Montessori-kouluissa lapset istuvat matolle päiväsaikaan (aamulla, keskipäivällä, päivän päätteeksi) kynttilän tai suuren kiven kanssa hiljentyäkseen. keskellä mattoa. Lapset oppivat kuuntelemaan, istumaan hiljaa ja kiinnittämään huomiota kuulemaansa hiljaisuuden vallitessa (linnut, oma sydämenlyönti, sade) ja tarkkailemaan hengityksen hidastumista. Kaikki tämä kestää 15 minuuttia. Lapset oppivat istumaan alas yksin, jos heitä stimuloidaan liikaa.

Mitä seuraavaksi?

Voit opettaa lapsen kiinnittämään huomiota hengitykseensä lyhyen aikaa. Katso, kuinka rintakehäsi nousee ja laskee, sulje sitten vähitellen silmäsi ja hengitä samalla tavalla.

Riittääkö meditaatio vai pitäisikö meidän myös joogata - aikuisina opimme, että nämä kaksi kulkevat käsi kädessä

Joogassa - aivan kuten rentoutumisessa ja meditaatiossa - käännymme sisäänpäin ja kuuntelemme kehomme ja sielumme pieniä signaaleja. Joogasta on kaksi pääversiota, yksi, kun harjoituksia tehdään fyysisen hyvinvoinnin vuoksi, ja kun fyysisiä harjoituksia ei tehdä vain kehon, vaan myös sielun kehitysvaikutusten vuoksi, jolloin se voi yhdistettävä tehokkaasti meditaatioon.

shutterstock 310146146
shutterstock 310146146

Milloin lapsi voi meditoida yksin, ilman apua?

Kun harjoituksesta tulee rituaali, kuten iltatarina ennen nukahtamista.

Kuinka vedota meditaatiotekniikkaan jännittyneessä tilanteessa?

Vanhempana ja opettajina - vaikka kuinka haluaisimme - emme voi suojella lapsiamme kaikilta stressiltä ja ahdistukselta. Voimme auttaa heitä kehittämään tehokkaita selviytymisstrategioita vaikeisiin tilanteisiin. Esimerkiksi progressiivinen lihasrelaksaatio perustuu siihen, että tunne- ja lihasjänteytemme välillä on yhteys: jos kehomme rentoutuu, sielumme seuraa perässä.

Syvähengitys on yksi yksinkertaisimmista rentoutusharjoituksista. Stressaavissa, ahdistusta herättävissä tilanteissa meillä on tapana hengittää runsaasti ja pinnallisesti, mikä auttaa ylläpitämään jännittynyttä tilaamme. Jos lapsemme oppii hidasta syvää hengitystä, hän voi rauhoittua helpommin, hän pystyy hallitsemaan ahdistuneisuuttaan ja aggressioaan.

Mitä muutoksia voimme nähdä lapsessamme, jos teemme sen oikein?

Kun lapsi kiinnittää huomiota hengitykseensä, hänen verenpaineensa laskee, sydämenlyönti hidastuu, hänestä tulee rauhallisempi, hän keskittyy helpommin ja hän tuntee olonsa vähemmän kuormitetuksi. Se saa sinut tietoiseksi tunteistasi, joten ylireagoit harvoin. Stressin lievitys sekä fyysinen ja henkinen rentoutuminen voidaan luokitella pitkäaikaisiksi vaikutuksiksi. Säännöllisen meditaation seurauksena kognitiivinen arviomme stressistä voi muuttua, mitä pidämme stressaavana tilanteena.

Suositeltava: