Rikkakasjuontajan aivot ovat vakavasti vaurioituneet

Sisällysluettelo:

Rikkakasjuontajan aivot ovat vakavasti vaurioituneet
Rikkakasjuontajan aivot ovat vakavasti vaurioituneet
Anonim

Nuorten alkoholinkäyttö aiheuttaa paljon vähemmän kiistaa kuin nuorten huumeidenkäyttö, vaikka se onkin melko vakava ongelma, joka koskettaa monia muita ihmisiä. Meillä on tapana vähätellä alkoholin vaikutuksia, sillä kukapa ei olisi saanut potkua teini-iässä? Sillä ei kuitenkaan ole väliä kuinka usein ja kuinka paljon: tuoreen tutkimuksen mukaan teini-ikäisten juominen todella tappaa aivosoluja, eli se pienentää näkyvästi tiettyjen aivoalueiden kokoa kuvantamiskokeissa.

Nuorten alkoholinkäytön riskitekijöistä tiedetään onneksi yhä enemmän: geneettisten altistavien tekijöiden lisäksi esimerkiksi sosiaalinen fobia lisää juomista. Ja tämä on mielenkiintoista, koska sosiaalinen fobia on sairaus, jota voidaan hoitaa psykoterapialla (vakavissa tapauksissa mahdollisesti lääkkeillä) ja sosiaalisia taitoja voidaan kehittää, joten näissä tapauksissa esimerkiksi alkoholiongelma ja sen haitalliset seuraukset voivat olla estetty.

shutterstock 177233258
shutterstock 177233258

Vaikeuttaa aivojen kehitystä

San Diegon yliopiston tutkijat seurasivat 134 teini-ikäistä noin kahdeksan vuoden ajan. Tänä aikana heidän juomistottumuksiaan arvioitiin säännöllisesti ja heidän aivojaan tutkittiin myös MR-kuvauksella aika ajoin (mutta vähintään kahdesti). Suhteellisen suuri osa teini-ikäisistä, yli puolet (75 henkilöä) luokiteltiin alkoholinkäyttötottumustensa perusteella runsasjuojien ryhmään, kun taas loput (59 henkilöä) pysyivät vähäisenä alkoholinkuluttajina tai alkoholista pidättäytyvinä.

Ruoasta alkoholinkulutuksesta kärsineessä ryhmässä havaittiin, että lasten tietyt aivoalueet menettivät kokonsa vuosien mittaan. Eniten kärsineet aivoalueet olivat lateraalisen otsalohkon ja ohimolohkon kortikaaliset alueet, mutta myös kahta aivopuoliskoa yhdistävä "silta", aivokuoren runko, jäi jälkeen runsaan juomariryhmän kehityksessä. Sukupuolieroja ei ollut: alkoholi tuhosi poikien ja tyttöjen aivot samalla tavalla.

Liikalla juomisella on siis haitallinen vaikutus nuorten aivojen kehitykseen. Lisäksi yllä mainitut aivoalueet ovat osittain vastuussa oppimisesta ja osittain impulssien hallinnasta. Toisin sanoen alkoholi vahingoittaa aivojen alueita, joiden avulla ihmiset voivat ajatella tekojensa seurauksia ja säädellä omaa käyttäytymistään. Muut tutkijat ovat myös havainneet muisti- ja keskittymisongelmia runsaasti juovien teini-ikäisten keskuudessa - nämä voivat myös liittyä aivokuoren alueiden vähenemiseen.

Kannustaako ujous juomaan?

Nuorten alkoholinkäytöllä on useita riskitekijöitä, sosiaalinen fobia eli patologinen ujous on suhteellisen uusi tekijä. Tutkimustulosten mukaan ujous altistaa alkoholinkulutukselle, mutta vain, jos sosiaalinen fobia pahenee vuosien mittaan: tilapäinen ujous ei ollut vielä vaarallista tästä näkökulmasta. Tutkijat tutkivat osallistuneet lapset ensimmäisen kerran heidän ollessaan 11-vuotiaita ja arvioivat sitten testeillä, oliko heidän tapauksessaan patologista ujoutta. Sen jälkeen heitä seurattiin viiden vuoden ajan arvioiden säännöllisesti ujoutta ja alkoholinkäyttötottumuksia.

Tulokset ovat melko selvät: lapset, joilla oli enemmän sosiaalisen fobian oireita 11-vuotiaana, aloittivat juomisen aikaisemmin. Oireiden paheneminen johti suoraan alkoholin kulutuksen lisääntymiseen. Tietysti kaikki tämä kesti vuosia: noin 15-vuotiaana tutkittavalle teini-ikäiselle kehittyi ongelmallinen alkoholinkäyttö. Tämä tarkoittaa, että interventioon olisi aikaa, sillä 11-vuotiaana ujoista lapsista tuli runsasta juomista vasta noin neljän vuoden kuluttua ja neljässä vuodessa olisi mahdollista saada psykoterapeuttista apua tai taitojen kehittämistä.

Sillä ei ole väliä millainen perhe on

Nuorten alkoholinkäytön riskitekijöiden joukossa on joitain, joita voidaan muuttaa ja joitain ei. Geenitestien perusteella on olemassa myös perinnöllisiä taipumuksia, eli alkoholistivanhempien lapset juovat enemmän murrosiässä (vaikka he eivät ole vanhempiensa kasvattamia). Perinnölliset tekijät liittyvät luonnollisesti perhemalliin: jos vanhemmat käyttävät alkoholia iloon, suruun, juhlimiseen ja ongelmanratkaisuun, on hyvä mahdollisuus, että lapsi on alttiimpi näille kaikille. Alkoholistivanhempien lapset vannovat usein, etteivät he juo, mutta tämä on erittäin vaikeaa, jos he eivät näe erilaista mallia tai opi vaihtoehtoisia tapoja ratkaista ongelmia.

shutterstock 175022423
shutterstock 175022423

Nuorten juomistottumuksiin vaikuttaa myös vanhempien suhtautuminen alkoholiin, ja tutkimusten mukaan löysyys ei valitettavasti ole voittaja: alkoholinkäyttöä ylistävien ja siihen positiivisesti suhtautuvien vanhempien lapset juovat enemmän murrosiässä, alkavat aikaisemmin ja kohdata enemmän alkoholiongelmia aikuisena. Sitä vastoin nuoret, joiden vanhemmat varoittavat heitä säännöllisesti juomisen vaaroista, aloittavat myöhemmin ja juovat vähemmän. Mutta ei vain suhteemme alkoholiin ole tärkeä, vaan myös suhde lapseen: lapset, jotka on kasvatettu tukevassa ympäristössä lähellä vanhempiaan juovat harvemmin ja harvemmin, kun taas lapset, jotka kasvavat torjuvassa, laiminlyövässä tai väkiv altaisessa perheessä juovat. lisää.

Väkiv alta ja trauma

Väkivallan roolia ei voi tässäkään tarpeeksi korostaa: säännöllisesti juovat tai alkoholiongelmaiset nuoret ilmoittavat perheväkivallasta ja/tai seksuaalisesta hyväksikäytöstä paljon useammin kuin juomattomat ikätoverinsa. Alkoholinkäyttöä ei lisää vain nuoren pahoinpitely tai seksuaalinen väkiv alta, vaan myös se, että nuori todistaa näitä asioita, eli toinen vanhempi pahoinpitelee toista.

Meille saattaa tulla mieleen, etteivät nämä teini-ikäiset ole pahoinpitelyn uhreja, koska he juovat? Oletetaan, että he ovat humalassa ja heidän isänsä hakkaa heitä tai muukalainen raiskaa heidät. Tutkimus osoittaa kuitenkin täysin päinvastaista: tutkituissa tapauksissa pahoinpitely(t) edelsi lähes aina alkoholiongelmia, eli lapsille sattui ensin traumaattinen tapahtuma ja siitä seurannut posttraumaattinen stressi johti juomiseen. Joko uhrina tai todistajana koettu fyysinen ja/tai seksuaalinen väkiv alta johtaa posttraumaattiseen stressihäiriöön, jonka esiintymistiheys oli alkoholiriippuvaisten teini-ikäisten joukossa 13 prosenttia, kun taas ei-juovien teinien joukossa vain 1 prosentti. Nuorten alkoholinkäytön (ja siitä johtuvan aivojen kehityshäiriön) ehkäisyssä keskeinen asia voi olla myös väärinkäytön ehkäisy ja, jos sitä on jo tapahtunut, posttraumaattisen stressihäiriön tunnistaminen ja hoito.

Suositeltava: