Geenimuunneltu elintarvikkeet: mitkä ovat todelliset vaarat?

Sisällysluettelo:

Geenimuunneltu elintarvikkeet: mitkä ovat todelliset vaarat?
Geenimuunneltu elintarvikkeet: mitkä ovat todelliset vaarat?
Anonim

Kehitys on pysäyttämätöntä, joten on parempi nähdä selvästi, mikä on todellinen vaara ja riski, jota voimme pelätä. Keräsimme, mitä käsitteet, kuten geenipako ja geeninsiirto, tarkoittavat, ja selvitimme, onko geenimuunneltujen elintarvikkeiden leviämisellä mitään tekemistä jatkuvasti lisääntyvän ruoka-aineallergioiden kanssa. GMO, osa 2

Edellisessä artikkelissamme selvensimme joitain peruskäsitteitä. Tällä kertaa käsittelemme muuntogeenisten elintarvikkeiden odotettuja pääriskejä ja (nykyisiä tai tulevia) vaaroja. Näet, että mikään ei ole mustaa tai valkoista. Pelkästään se, että joku puhuu jostain aiheesta, ei tee hänestä sitoutunutta siihen aiheeseen uskovaa. Väärinkäsitysten välttämiseksi huomautamme tässä, että tämän artikkelin kirjoittajalla ei ole yhteyttä GMO-yrityksiin.

Sisältää yli 0,9 % geneettisesti muunnettuja ainesosia

On parempi olla turvassa kuin katua, sanonta kuuluu. Tämä pätee myös ruokavalion valmisteluun, koska jos tiedämme mitä syömme ja juomme, ehkä huolehdimme vähemmän ja löydämme syömisestä enemmän iloa. Mutta entä ne vaarat, joista emme edes tiedä? Se, mikä saattoi olla fiktiota muutama vuosi sitten, on nykyään yhä enemmän rutiinitoimintaa, katsotaanpa sitten terveydenhuoltoa tai elintarviketeollisuutta. Kehitys on pysäyttämätöntä, joten on parempi nähdä selkeästi, mikä on todellinen vaara ja riski, jota meidän pitäisi tai saatetaan pelätä. Enimmäkseen pelkäämme uutta, vierasta, tuntematonta. Tämä koskee erityisesti muuntogeenisiä elintarvikkeita, jotka meillä - tiukkojen määräysten ansiosta - ovat vielä melko harvinaisia.

Kuva
Kuva

Nykyisten EU-säädösten mukaan GMO-tuote on sellainen, joka sisältää yli 0,9 % geneettisesti muunnettuja ainesosia. Alle 0,9 % GMO-pitoisuutta ei tarvitse ilmoittaa, jos tämä esiintyminen on vahingossa ja teknisesti mahdotonta välttää. Tämä ei tietenkään voi täysin vakuuttaa kuluttajia. Ainesosaluettelon seuraaminen on tarkoituksenmukaisinta, sillä se tulee merkitä, jos tuote sisältää geneettisesti muunnettua ainesosaa.

Välittömät riskit

Geenipako on, kun geneettisesti manipuloitu yksilö risteää luonnollisen kasviston ja eläimistön kanssa. Käytännössä se on lähes mahdotonta estää, koska esimerkiksi GM-kasvien siitepöly voi helposti siirtyä ilman mukana viereiselle ei-GM-kylvöalueelle. On suuri todennäköisyys, että siirtogeeniä (eli toisesta lajista peräisin olevaa geeniä) kantava organismi tuottaa lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä jonkin läheisemmän tai kaukaisemman "villin" sukulaisensa kanssa.

Risteytymistä viljeltyjen kasvien ja tuotantoeläinten kanssa voi myös tapahtua. Saastuminen, sekoittuminen ja risteytys ovat täällä lähes väistämättömiä erilaisista suoja- ja turvallisuusmääräyksistä ja -menettelyistä huolimatta. GM-kasvin siemenet voivat myös levitä - oletettavasti inhimillisen erehdyksen seurauksena - tuotantoalueen ulkopuolelle. Tästä on jo todellinen esimerkki, sillä ei niin kauan sitten amerikkalaiset tutkijat löysivät muuntogeenistä rypsiä kasvavan luonnossa paikoissa, jotka ovat kaukana istutuksesta.

Geeninsiirto on myös mahdollista. Tässä tapauksessa muunneltu geeni joutuu sellaisten organismien suolistoflooraan (mahdollisesti johonkin kudokseen), jotka kuluttavat (raaka) satoa, eläintä tai (bakteeri)geenillä varustettua mikrobivalmistetta. Tämän vastustaa se tosiasia, että teoriassa siirtogeenin (geenit) sisältävä DNA, kuten "perinteisessä" ruoassa, hajoaa täydellisesti ruoansulatuksen aikana, eikä sillä ole vaikutusta sitä kuluttavaan organismiin. Tästä aiheesta on kuitenkin saatu ristiriitaisia tutkimustuloksia, ja yleisö pelkää tätä mahdollisuutta enemmän.

Jos organismiin istutettu siirtogeeni on peräisin viruksesta, se voi rekombinoitua (eli siirtää ja ottaa h altuunsa ominaisuuksia) muiden organismia infektoivien virusten kanssa ja siten voi muodostua uusia viruskantoja.

Antibioottiresistenssistä vastuussa olevia geenejä käytettiin (ja käytetään) merkkigeeneinä (muuntogeenisen organismin tunnistamiseen), jotka voivat vähentää antibioottien tehokkuutta. Tällaisissa tapauksissa voidaan käyttää vain antibiootteja, jotka on jo poistettu lääketieteellisestä toiminnasta, niin ainakin olisi odotettavissa. Vuodesta 2006 lähtien EU ei ole enää sallinut antibioottiresistenssigeenejä sisältävien GM-tuotteiden käyttöä.

Suuret ympäristöriskit

Koska geneettisesti muunnettuja kasveja tuotetaan useimmiten, jotka ovat joko resistenttejä tietyntyyppisille rikkakasvien torjunta-aineille (resistenttejä) tai suojattuja kasveille ominaisia tuholaisia (hyönteisiä) vastaan (esimerkiksi tuottamalla toksiinia), on olemassa riski, että yhä enemmän vastustuskykyisempiä lajeja voi ilmaantua muuntogeenisten kasvien tuottamille myrkyille tai niiden viljelyssä käytetyille kasvinsuojeluaineille.

Biologisen monimuotoisuuden eli monimuotoisuuden (lyhyesti biodiversiteetti) vähenemisen riski on usein kiistanalainen tapaus. Tämä käsite (kapeassa merkityksessään ja nykytilanteessa tarkasteltuna) tarkoittaa oleellisesti sitä, että GM-viljelmän ympäristössä esiintyvien lajien monimuotoisuus saattaa pienentyä (esim. hyönteislajien omaisuus GM-kasvien tuottamien toksiinien seurauksena), ja kasvi - ja eläinlajien geneettinen monimuotoisuus voi myös vaurioitua. He yleensä puolustautuvat edellistä vastaan istuttamalla ei-GM-kasveja GM-laudan reunaan, jotta kyseiselle kasville ominaiset tuholaiset voivat juosta täällä lähes vapaasti.

GM-kasvien saastumista voi ja tapahtuu, erityisesti niissä maissa ja niistä saatavissa tuotteissa, elintarvikkeiden ja rehujen sekoittuminen ja saastuminen GM-tuotteisiin, joissa perinteisten viljelymenetelmien lisäksi suuria (usein suurempia) Alueella tuotetaan muuntogeenisiä viljelykasveja (on tunnettua, että USA:ssa lähes 90 prosenttiin istutetaan muuntogeenisiä soijapapuja).

Multik vs pienviljelijät?

Yleisimpiä siirtogeenisiä kasvilajikkeita tuottavat, kehittävät ja markkinoivat samat jättiläisyritykset kuin rikkakasvien torjuntaan tarvittavat rikkakasvien torjunta-aineet, joille heidän omat lajikkeet ovat vastustuskykyisiä. Toisin sanoen he myyvät nämä kaksi yhdessä, yhdessä paketissa, koska ne ovat tehokkaita vain siten, mikä voi luoda merkittävän monopolitilanteen.

Koska geenimuunneltuja kasveja suojaa globaali patenttilaki, monia ongelmia voi syntyä koskien geneettisesti muunnettuja kasveja, jotka ovat risteytyneet/vapautuneet perinteisten tai luomuviljelijöiden maille. Tällä tavalla nämä viljelijät kasvattavat geneettisesti muunnettuja kasveja vastoin tahtoaan, mutta pääosin laittomasti. Bioteknologiayritykset voivat löytää nämä kasvit ja löytävätkin, joten ne vievät asian maanviljelijöille ja oikeudenkäynteihin, joista viljelijät pääsevät yleensä ulos vain kovalla korvauksella.

Ruokaallergia leviää

GMO-elintarvikkeiden elintarviketurvallisuusriski on istutetut geenit ja niiden tuottamat proteiinit ja proteiinituotteet. Vain myrkytön GMO-ruoka on sallittu. Tämä suodatetaan useiden testien ja tutkimusten läpi v altuutusprosessin aikana.

Kuva
Kuva

(Ruoka)allergisten sairauksien määrä lisääntyy jatkuvasti maailmassa, mutta - toistaiseksi - tätä ei ole voitu yhdistää GM:n leviämiseen. Turvallisuustestien ansiosta markkinoille tulleet GM-elintarvikkeet eivät voi aiheuttaa eivätkä ole toistaiseksi aiheuttaneet odottamatonta, vain uudelle tuotteelle tyypillistä allergista reaktiota. Epäsuora kysymysalue on esimerkiksi rikkakasvien torjunta-aineiden ja resistenttien GM-kasvien käytön vaikutus vastustuskykyisten rikkakasvien stressiproteiinituotantoon tai risteytettyjen lajien allergeenituotantoon.

Ruokaallergikoille on kuitenkin hyvä uutinen, että allergeenisia proteiineja koodaavat geenit voidaan kytkeä pois päältä ja muokata niitä tuottavissa kasveissa (ja eläimissä), joten tulevaisuudessa voidaan odottaa GM-tuotteita, joissa tämä ominaisuus on muuttunut.

Olemme toistaiseksi vielä suojatussa asemassa, kunnes EU ja vielä tiukemmat Unkarin lait sallivat GM-kasvien viljelyn ja kaupan, tai vain paljon pienemmässä määrin, mutta sillä välin Pidämme silmällä asiaan liittyviä uutisia, luemme elintarvikepakkausten etiketit huolellisesti valitaksemme, mitä todella haluamme ja mihin luotamme.

Aiheesta kiinnostuneet voivat saada riittävää tietoa geenimanipulaatiosta ymmärrettävässä, luettavassa muodossa, mukaan lukien tekniset yksityiskohdat sekä puolesta- ja vastaan-argumenttien alkuperä Pál Venetiáner Geneettisesti muunnetut kasvit. Mihin ne ovat hyviä? hänen julkaisustaan (Budapest, Typotex, 2010).

Kirjoittajamme on ravitsemusterapeutti.

Kansikuva: Emrah Türudü

Suositeltava: