Kolme päivää ennen eräpäivää Dóran lääkäri tarjoutui pistämään hieman kohdunkaulaa, mikä käynnistäisi synnytyksen parissa päivässä.
Odottava äiti, jolla oli v altava vatsa, synnytti tilaisuudessa, ja tosiaankin tutkimuksesta tuli samana päivänä kipua, ja illalla Andris syntyi v altavissa mitoissa, pitäen kädet päänsä vieressä ikään kuin suoristamassa hiuksiaan. Haluatko jakaa syntymätarinasi? Lähetä se meille tähän osoitteeseen!
Syyskuun 29. päivänä, kolme päivää ennen sovittua käyntiä, kohdunkaula avautui yhteen senttiin, joka oli siihen asti ollut täysin kiinni. Olin kamppaillut kantaakseni vatsaani viikkoja, kuten myöhemmin kävi ilmi, minulla oli siihen kaikki syyt. Avautuvan kohdunkaulan ja Andrisin odotetun suuren koon vuoksi lääkäri tarjoutui hyppäämään kanin ulos pensaasta, ja olin helpottunut tilaisuudesta. Hän laittoi kätensä kohdunkaulan ympärille ja lupasi, että synnytys alkaa kahden päivän kuluttua. Sen jälkeen minun piti mennä kotiin katsomaan kipua. Keskipäivästä lähtien minulla alkoi olla 6-7 minuuttia kestäviä kipuja, mutta vasta kun olin makuulla ja mietin sitä, se on taas pelkkää ennustuskipua. Sitten palasimme kolmeen, onneksi mehiläisen suu avautui edelleen, jota hän nyt käänsi hieman eteenpäin. Tehtiin taas ctg, joka ei osoittanut mitään vakavaa, mutta luulen sen johtuvan vain siitä, että kipumittari oli väärässä paikassa, koska nyt tunsin kivun selvästi.
Lääkäri päästi minut menemään kutsumalla kätilön sairaalaan ja hän tulee, meidän pitäisi mennä kotiin hakemaan laukku, käydä suihkussa ja tavata Istvánissa kello kuusi. Asumme puolivälissä Rózsakertin (jossa synnytyshoito tapahtui) ja Istvánin välissä ja autossa tunsin jo asioiden olevan vakavaksi, jaoin kivut 4 minuuttiin, en edes usk altanut nousta ulos. talo, mieheni juoksi yläkertaan hakemaan napanuoraveren paketin, pussi se oli jo autossa, ja hyvästelin tyttärelleni aamulla, hän jäi vanhempieni luo. Kun päästiin lähelle sairaalaa, soitin kätilölle, että tule ensin, olemme pian paikalla, koska kivut lisääntyvät.
Saavuimme puoli viiden aikaan, ja kävi ilmi, että olin sen jälkeenkin hieman laajentunut. Positiivisen streptokokkinäytteen vuoksi sain nopeasti antibiootin. Kivut olivat vielä täysin siedettävät, nauroimme mieheni kanssa, oli outoa, että nyt synnytettiin taas ja että meille tulee toinen lapsi. Pukeuduin vielä kätilön tullessa, oli hyvällä tuulella kuten aina, väkeä ei ollut paljoa, ctg:n ja sillä välin repeytyneen kalvon tyhjennyksen jälkeen pääsin ammeeseen, mutta Tällä kertaa se ei ollut niin hyvä kuin ensimmäisessä synnytyksessäni, pääsin pian ulos. Asiat kiihtyivät, kylvystä kivut olivat jo kovat, tuli toinen ctg, kätilö soitti myös päivystävän lääkärin, koska Andriksen syke hidastui silloin tällöin. Onneksi vain kipujen aikana, mikä on normaalia. Sillä välin pelkäsin, etten tällä kertaa pysty pidättelemään työntökipuja yhtä hienosti kuin ensimmäisessä synnytyksessäni, mutta kätilö sanoi aina hyvin hyviä asioita, esimerkiksi hän sanoi melko nopeasti, että ok, sitten voidaan työntää, joten n. Pääsin eroon hillityllä työntöllä. Lääkärikin juoksi, maali oli valmis. Ulostyönnöstä sen sijaan tuli iso, jatkuva kipu, sillä Andris jännitti kokonsa takia tauoillakin, mutta siihenkin verrattuna hän karkasi tieltä melko nopeasti. 5-6 työnnön jälkeen hän ilmestyi kello 18.50 kädet päähän painettuna. Mieheni mukaan hän ampui laukauksensa suurta tilaisuutta varten. Kätilön taidon ansiosta selvisin keisarinleikkauksesta, vain pieni repeämä tapahtui. Tietenkin mieheni itki taas, mutta nyt rutiininomaisesti, hän ei ollut nolostunut siitä ollenkaan. Sitten tuli väsynyt ravistelu ja ulkoilu, samalla kun pojat lähtivät harjoittelemaan painoja ja pukeutumaan. Puolitoista tuntia tai kaksi olimme vielä yläkerrassa synnytyssalissa Andrista ihaillen, minä siemailin ystäväni pelastavaa teetä ja Andris nuoli vähän ternimaitoa. Andriksen mitat syntyessään: 4460 g ja 60 cm.
Dóra
