Ei ole toista hedelmää, jolla olisi niin paljon hyviä ominaisuuksia, vaikka kuinka tutkijat tutkivat ikimetsissä, eksoottisilla saarilla, he palaavat omenan ääreen yhä uudelleen ja uudelleen. Mielenkiintoista on, että se auttaa taistelemaan ripulia ja ummetusta vastaan samanaikaisesti. Sen vitamiinipitoisuus, entsyymit ja kuidut auttavat pitämään ruuansulatuksen ja hyvinvoinnin kunnossa. Mutta jos se on äitiysblogi, niin emme tietenkään voi unohtaa sen roolia ruokinnassa. Se on perusalkuhedelmä, koska sitä on helposti saatavilla ympäri vuoden, maku on makea ja se aiheuttaa harvoin allergioita.
Puolivuotiaille vauvoille annetaan yleensä maistaa raastettujen omenoiden puristettua mehua, vaikka olen aina vaihtanut soseutettuun versioon hyvin nopeasti. Lasiraastin, tehosekoitin, ei väliä, kunhan massa on sileää. Sitten, kun vauvan tarpeet kasvavat, voit sekoittaa pienen omenan melkein kaikkiin muihin vihanneksiin ja hedelmiin. Monet ihmiset vannovat haudutettuja omenoita ja sanovat, että ne ovat helpompia sulattaa. Tällä tavalla kuitenkin monet ravintoaineet menevät hukkaan, mikä on erityisen mielenkiintoista, jos vauva syö sitä vain yhden tai kaksi pientä lusikallista.
Jos olen kehunut niin paljon omenan kulutuksen myönteisistä vaikutuksista, minun pitäisi myös etsiä jotain, joka saa takapakkia. Vaikka maapallolla on satoja omenalajikkeita, vain muutamia lajeja käytetään laajamittaisessa viljelyssä, minkä vuoksi niiden kulutuksesta tulee nopeasti tylsää. Kannattaa etsiä epätavallisia lajikkeita ja ihmetellä niiden makua tai hiipiä omenoita moniin ruokiin.
Omenan paras ystävä on kaneli, mutta se sopii hyvin myös neilikan, tähtianisen ja inkiväärin kanssa. Sekoita mausteiseen hillokseen hieman jogurttia, voit heti tarjoilla omenamehua. Sekoita suodatetut, pehmeät omenanpalat tasaiseksi, sekoita ne sokerilla vatkattujen valkuaisten kanssa ja paista ne pienissä kulhoissa, saat niistä hetkessä pullistumia. Täytettyjen omenoiden valmistaminenkaan ei ole mikään ihme, tykkään pakata pähkinöitä, keksejä, rusinoita tai jopa muita kuivattuja hedelmiä puolitettuihin hedelmiin ja laittaa ne uuniin.
Lainaan turkisomenoita isoäitini keittiöstä, kun rullaan omenaviipaleet pannukakkutaikinaan ja paistan kuumassa öljyssä. Tai teen omenapiirakan 25 dkg margariinista, 15 dkg sokerista, 35 dkg jauhoista, 4 munankeltuaisesta, 2 lusikasta smetanaa ja 1 paketista leivinjauhetta. Kilosta raastettuja ja puristettuja omenoita valmistettu täyte laitetaan kahden pidennetyn taikinalevyn väliin ja paistetaan puoli tuntia. Seuraavana päivänä tästä keksistä tulee vielä muhkeampi ja herkullisempi, jos sitä jää yli.
Omenat eivät kuitenkaan ole vain makeita vaan myös suolaisia. Jos laitan kanankoipat uunivuokaan, niin perunoiden, porkkanoiden, valkosipulin ja luumujen lisäksi tulee aina muutama omenapala. Tällä tavalla paistettuna ja höyrytettynä ne ovat aivan loistavia, kestävät hyvin myös lampaan koipien kanssa.
Kaikki talvivihannekset voidaan raastaa raakana hyväksi salaatiksi. Jos sitä kutsutaan Waldorfiksi, omenaan lisätään selleriä ja manteleita, jos sitä kutsutaan coleslawiksi, niin pohjana ovat kaali, porkkanat ja sipulit. Ne tuovat todella esiin makunsa, kun niitä ripottelee jogurtilla, majoneesilla tai smetalla ja paljon sitruunamehua. Mikään niistä ei tietenkään noudata alkuperäistä reseptiä, mutta pointti on, että tunnemme olomme hyväksi ihossamme, vaikka syömmekin.
Ági, Ági fóz -blogin kirjoittaja
